| Miehen tie opintoihin käy toiminnan kautta |
| Terhi Kouvo | 18.12.2009 | National Affairs - Articles [en] [fi] | |
|
Sanotaan, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Tilastot osoittavat, että hän ei liioin opiskele, ainakaan harrastuksekseen. Vahvasti naisvaltaista vapaata sivistystyötä on väännetty tasapainoon koulutuspolitiikalla, mutta parhaat oivallukset miesten tavoittamiseksi tehdään oppilaitoksissa.
Lukujen valossa vapaalla sivistystyöllä Mieskadon syytä on haettu tarjonnasta, pedagogiikasta ja vapaan sivistystyön harmaasta imagosta. Ajankohtaisessa, opetusministeriön valmistelemassa kehittämisohjelmassa velvoitetaan oppilaitokset kehittämään miehille suunnattua toimintaa tasa-arvon edistämiseksi. KERAVALLA KAIKKI ON TOISIN Askeleen edellä koulutuspolitiikan tekijöitä on eteläsuomalainen, 33 500 asukkaan Kerava. Kaupunki sijaitsee puolen tunnin junamatkan päässä Helsingistä. Keravan Opisto Ilmiön on saanut aikaan kaksi vuotta sitten käynnistynyt hanke, jonka nimi kertoo tavoitteen: Miehet Mukaan! Kumppanina on naapurikaupungin Järvenpään työväenopisto. ”Miehet pitää saada itse kokeilemaan uusia lajeja, aluksi vaikka pakottamalla ja lahjomalla, mielellään tarpeeksi nuorina”, sanoo miesten kulttuuriklubin ohjaaja Markku Valta, 33, keravalainen mielenterveystyöntekijä. Niinpä esimerkiksi henkilökuvaukseen tutustutaan museossa kokeilemalla itse alastonmallista piirtämistä. Illan päätteeksi elämykset jaetaan tuopin ääressä kulmakapakassa. Kulttuuriklubi saa vauhtia valtakunnallisesta Kulttuurikunto-kampanjasta, jonka taustalla on muun muassa Yleisradio. MIEHET MUKAAN SUUNNITTELEMAAN Klubilaisia on reilu tusina, ja heidän ikähaitarinsa ulottuu nelikymppisistä yli kuusikymppisiin. Jotkut eivät ole eläissään käyneet konsertissa, toiset ovat kulttuurin suurkuluttajia ja sitten on niitä, jotka tarvitsevat ryhmän kannustusta päästäkseen liikkeelle. ”Huippujuttu, kiittelee klubia Risto Salovaara”, 53. Halvaannuttuaan parikymmentä vuotta sitten hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle valtionvarainministeriöstä. Kansalaisopisto on miehelle sosiaalinen tukikohta. Salovaarasta on selvää, että mies pitää vapaata sivistystyötä naisten juttuna. Heitä on opiskelijoiden lisäksi opettajissakin enemmistö. ”He suunnittelevat ja toteuttavat opetuksen, ja miehet kutsutaan valmiiseen pöytään. Miehet on otettava mukaan kurssien suunnittelusta lähtien”, hän korostaa. Näin on Keravalla tehty. Tuloksena on opinto-ohjelma, jossa mies on tekijä eikä kohde. ”Kokkaus, keilaus, äijäjooga, metallityöt”, rehtori Pertti Rantanen listaa miesten suosikkeja. HOUKUTTELEVA NIMI ON TÄRKEÄ Miehet Mukaan! -hanke päättyy keväällä. Saldo on reippaasti plussalla. ”Miesten osuus on kasvanut 36 prosenttia, mikä tarkoittaa yli 200 opiskelijaa. Monet heistä ovat uusia asiakkaita”, rehtori Pertti Rantanen sanoo. Hanke on opettanut sen, että miehet on otettava huomioon omana erityisenä kohderyhmänään, muuten heidät menetetään. ”Se ei ole mikään kohtalonomainen trendi, vaan asiaan voi vaikuttaa”, hän korostaa. Kun opetusohjelma on kunnossa, se on myytävä miehelle. Keravalla hankkeen suunnittelija puhuu miehiä ympäri kahvikupin ääressä paikallisessa kirjastossa. Toiminta kulkee nimellä Mieskioski. Rehtori muistuttaa, että miehelle on puhuttava miehen kielellä. Siksi kurssin nimi on tärkeä. ”Tavalliseen joogaan osallistui yksi mies, mutta kun kurssin nimi muutettiin äijäjoogaksi, saatiinkin kolme ryhmää täyteen miehistä”, Rantanen kertoo. BOKSI: NÄIN MIES SAADAAN MUKAAN Osallistaminen: Mies on otettava mukaan suunnittelemaan opetusohjelmaa. Toiminta: Mies haluaa oppia tekemällä ja toimimalla, rennossa ilmapiirissä. Jakaminen: Mies viihtyy oppivassa ryhmässä ja haluaa jakaa kokemansa. |
|
